Säätiöiden ja yhdistysten verotus

Säätiöiden ja yhdistysten verotuksessa on useita erityispiirteitä. Asiantuntijan avulla arvioit esimerkiksi verotuksen yleishyödyllisyyden ja verovapauden kriteerien täyttymisen ja vältyt ikäviltä yllätyksiltä.

Arvioi säätiön tai yhdistyksen verotusta kokonaisuutena

Säätiön ja yhdistyksen verotuksessa on tärkeä hahmottaa verotus kokonaisuutena. Esimerkiksi tuloverotuksen ratkaisut vaikuttavat arvonlisäverotukseen, kiinteistöverotukseen ja mahdolliseen verohuojennukseen.

Lisäksi on tärkeä erottaa eri verolajien eroavaisuudet, sillä esimerkiksi tuloverotuksen ja lahjaverotuksen yleishyödyllisyyskäsite eroaa toisistaan. Myös tuloverotuksen elinkeinotoiminnan käsite ja arvonlisäverotuksen liiketoiminnan käsite eroavat toisistaan.

Säätiön tai yhdistyksen yleishyödyllisyys

Säätiöiden ja yhdistysten on vuosittain varmistettava, että niiden toiminta täyttää verotuksen yleishyödyllisyyden kriteerit. Tämän arviointi perustuu osittain tuloverolakiin, mutta asiaan vaikuttaa merkittävästi verotus- ja oikeuskäytännön tunteminen. Jos toimintaa ei todeta yleishyödylliseksi, yhdistys menettää kaikki veroedut.

Apurahasäätiössä on varmistuttava, että jaettavien apurahojen määrä on riittävää säätiön tuottoihin ja varallisuuteen nähden. Tähän arviointiin liittyy muutamia oikeustapauksia, jotka on hyvä tuntea.

Toiminnallisissa säätiöissä ja yhdistyksissä on puolestaan tärkeä arvioida, ettei esimerkiksi harjoitettu elinkeinotoiminta laajene suhteettoman laajaksi yleishyödylliseen toimintaan nähden. Oikeuskäytännössä on otettu kantaa, milloin yleishyödyllisuus ns. saastuu laajamittaisen elinkeinotoiminnan johdosta. Tämä voidaan estää elinkeinotoiminnan yhtiöittämisen avulla. Yhtiöittämiseen liittyy myös muita merkittäviä veroetuja, jotka kannattaa selvittää.

Yleishyödyllisyys toiminnan muuttuessa

Yleishyödyllisyyden arviointi on välttämätöntä toimintaa suunnitellessa ja aloittaessa, mutta se on yhtä tärkeää toiminnan muuttuessa. On myös tärkeä huomata, että säätiön tai yhdistyksen toiminta voi muuttua pikkuhiljaa vuosien kuluessa, kunnes Verohallinto toteaa, ettei toiminta täytä enää yleishyödyllisyyden vaatimuksia.

Tähän liittyvää oikeuskäytäntöä on runsaasti. Tällaisessa yllättävässä tilanteessa on aina arvioitava niin sanotun luottamuksensuojan mahdollinen soveltuminen, jolla voidaan torjua yllättävä verotus. Luottamuksensuojan perusedellytykset on säädetty laissa, mutta aiheeseen liittyy laaja oikeuskäytäntö. Oikeuskäytännön tunteminen mahdollistaa suojan edellytysten täyttymisen ja näin yhdistys tai säätiö välttyy verotustoimenpiteeltä.

Tuloverotuksen elinkeinotoiminta ja arvonlisäverotuksen liiketoiminta

Toiminnallisessa säätiössä tai yhdistyksessä on aina arvioitava, mikä toiminta tai varainhankinta katsotaan verotuksessa elinkeinotoiminnaksi, sillä tämä toiminta tulee ilmoittaa oma-aloitteisesti Verohallinnolle. Elinkeinotoiminnan vero on 20 % nettotuloksesta.

On myös tärkeää muistaa, että tuloverotuksen elinkeinotoiminta vaikuttaa yleishyödyllisen säätiön ja yhdistyksen arvonlisäverovelvollisuuteen. Arvonlisävero tilitetään elinkeinotoiminnan myynneistä riippumatta toiminnan voitollisuudesta. Tämä on otettava huomioon arvonlisäverollisten tavaroiden ja palveluiden hinnoittelussa.

Myös ostojen arvonlisävero pitää huomioida, mutta on erittäin tärkeä erottaa liiketoiminnan ostot ja yleishyödyllisen toiminnan ostot. Yleishyödyllinen toiminta on verotuksen ulkopuolella.

Luovutusvoittojen verovapaus ja verollisuus

Säätiön tai yhdistyksen luovutusvoitot ovat monissa tilanteissa kokonaan verovapaita. Välittömästi oman elinkeinotoiminnan käytössä olevat kiinteistöt kuuluvat kuitenkin elinkeinotoiminnan verollisuuden kautta verotuksen piiriin ja voiton veron määrä on 20 %.

Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei liiketoiminnan yhtiöittämisen jälkeen yhtiölle vuokrattu kiinteistö kuulu enää elinkeinotoimintaan. Sen vuokratulo on siis kiinteistötuloa, jolloin myös luovutusvoitto jää oikealla verosuunnittelulla elinkeinotoiminnan verotuksen ulkopuolelle.

Liiketoiminnan yhtiöittäminen on tärkeää arvioida ja toteuttaa riittävän aikaisessa vaiheessa. Näin estetään yleishyödyllisen toiminnan niin sanottu saastuminen ja varmistutaan luovutusvoittojen verovapaudesta. Liiketoiminnan yhtiöittämiseen liittyy merkittäviä verotuksellisia etuja, joiden arviointi on tarpeen tehdä aina tapauskohtaisesti.

Vapaaehtoinen arvonlisäverovelvollisuus

Yleishyödyllinen säätiö ja yhdistys ovat arvonlisäverovelvollisia elinkeinotoiminnan muodossa harjoitetusta myynnistä. Näin esimerkiksi yleishyödyllinen toiminta, jota ei pidetä elinkeinotoimintana, jää arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Tähän toimintaan liittyvien ostojen arvonlisäveroa myöskään voi vähentää.

Joissain tilanteissa yleishyödyllisen säätiön ja yhdistyksen on kuitenkin taloudellisesti kannattavaa hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Tällöin arvonlisävero tilitetään liiketoiminnan muodossa tapahtuneesta myynnistä. Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutumiseen liittyy merkittäviä verohyötyjä, mutta liiketoiminnan ja elinkeinotoiminnan rajanvetoon liittyy myös merkittäviä haasteita. On siis tärkeää arvioida riskit etukäteen.

Huomioi, että arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen on eri asia kuin arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen, sillä arvonlisäverovelvollisuuden ala on kummassakin tilanteessa erilainen. Säätiön ja yhdistyksen tulee aina tietää, onko se merkitty Verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin hakeutujana vain ilmoittautujana. Näissä tilanteissa ilmenee usein virheitä, jolloin arvonlisäverotus on käsitelty virheellisesti. Tämä aiheuttaa merkittävän veroriskin, joten asia tulee varmistaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.