Verotuksen oikaisuvaatimus ja määräaika
Virheelliseen verotuspäätökseen haetaan ensin muutosta oikaisuvaatimuksella, jonka käsittelee Verohallinto tai verotuksen oikaisulautakunta. Oikaisuvaatimus tulee tuloverotuksen osalta tehdä kolmen vuoden kuluessa, mutta osassa verotuksen päätöksiä määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiseen on 60 päivää. Muutoksenhakuaika on ilmoitettu päätökseen liitetyssä ohjeessa. On tärkeä huomata, että tämä määräaika on ehdoton eikä siihen voi saada jatkoaikaa.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimuksessa tulee aina esittää vaatimus ja vaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja laajuus riippuvat hyvin paljon asian luonteesta ja verotuspäätöksen sisällöstä.
Oikaisuvaatimuksen laatimisessa on tärkeä ottaa huomioon, millä perusteella verotusta voi vaatia muutettavaksi ja miten eri perusteet esitetään oikaisuvaatimuksessa. Oikaisuvaatimuksessa on mahdollista esittää ensisijainen vaatimus ja toissijainen vaatimus, jotta muutoksenhakutaho voi arvioida vaatimusta riittävän laajasti ja vaihtoehtoisesti.
Muutoksenhakuviranomainen käsittelee oikaisuvaatimuksen vaaditun mukaisena, eikä voi laajentaa tai rajata esitettyä vaatimusta. Siksi vaatimuksen muotoilussa on oltava erityisen tarkkana. Epäonnistuminen oikaisuvaatimuksen rajaamisessa voi aiheuttaa koko vaatimuksen hylkäämisen.
Oikaisun perusteet
Oikaisuvaatimuksen peruste voidaan jakaa karkeasti kahtia: näyttöä koskevat ja lain oikeaa tulkintaa koskevat riidat.
Näyttöä koskevat riidat
Näyttöä koskevat riidat keskittyvät siihen, mitä on tapahtunut ja millä tavoin Verohallinnolle tai verotuksen oikaisulautakunnalle voidaan luotettavasti osoittaa tapauksen oikeat tosiseikat.
Näyttöön perustuvia oikaisuvaatimuksia ovat esimerkiksi:
- verotarkastusperusteisiset oikaisuvaatimukset
- kysymykset säätiön yleishyödyllisyydestä
- tilanteet, joissa Verohallinto poikkeaa verovelvollisen veroilmoituksesta verovelvollisen vahingoksi (verovelvollinen ei esimerkiksi ole luotettavasti osoittanut luovutetun yhtiön käypää arvoa tai ajoneuvon käyttöä)
- tilanteet, joissa käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitto on katsottu veronalaiseksi tuloksi, vaikka yhtiöiden välillä on vallinnut toiminnallinen yhteys
Näyttökysymyksissä on olennaista vedota sellaisiin tosiseikkoihin, jotka vaikuttavat asian juridiseen arviointiin. Muihin seikkoihin vetoaminen heikentää oikaisuvaatimuksen luettavuutta, aiheuttaa turhaa työtä ja voi jopa heikentää oikaisuvaatimuksen menestymistä.
Lain oikeaa tulkintaa koskevat riidat
Lain oikeaa tulkintaa koskevissa riidoissa kyse on siitä, miten lakia tulisi kyseisessä tilanteessa tulkita eli mikä on lainsäätäjän taho tilanteessa.
Oikeuskysymys tulee usein esille sovellettaessa uutta lainsäädäntöä, johon ei ole muodostunut vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Esimerkkejä tästä ovat:
- vuoden 2021 alusta voimaan tullut tuloverolain muutos, jossa työsuhteeseen perustuvassa osakeannissa voidaan käyttää merkintähintana osakkeen matemaattista arvoa ilman välitöntä veroseuraamista
- vuoden 2021 alusta voimaan tullut säännös, jonka perusteella ulkomaista yhteisöä pidetään yleisesti verovelvollisena, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee täällä
- vuoden 2022 alusta voimaan tullut siirtohinnoittelua koskevasta muutos.
Verohallinnon menettelyvirheet
Verotuksessa voi olla virhe myös siitä syystä, että Verohallinto ei ole noudattanut verotuksen toimittamiseen liittyviä muotovaatimuksia. Oikaisuvaatimuksessa on tuotava esille ja vedottava sellaisiin Verohallinnon menettelyvirheisiin, joiden perusteella verotus voidaan poistaa kokonaan lain vastaisena.
Huomioi, että kaikki menettelyvirheet eivät poista virheellistä verotusta vaan ainoastaan palauttavat asian uudelleen käsiteltäväksi, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa tarpeetonta asian viivytystä. Oikaisuvaatimuksessa on siis arvioitava tarkasti, onko menettelyvirheitä tapahtunut ja mihin virheisiin on tarkoituksenmukaista vedota verotuksen muuttamiseksi.
Virheellisesti määrätyt seuraamusmaksut
Pääsääntöisesti oikaisuvaatimuksessa esitetään vaatimus verotuksen muuttamisesta eli vaatimus siitä, että määrättyä (maksettavaksi vaadittua) veroa tulee alentaa. Varmista kuitenkin, pitääkö samalla vaatia erityyppisten seuraamusmaksujen alentamista tai poistamista. Tällaisia ovat mm veronkorotus, myöhästymismaksu, laiminlyöntimaksu, veronlisäys ja viivekorko. Maksujen määräytymisen perusteet ja määrät eroavat eri tilanteissa ja eri verolajeissa. Virheellisesti määrättyä maksua tulee aina vaatia poistettavaksi, sillä viranomainen käsittelee oikaisuvaatimuksen vaaditun mukaisena. Viranomainen ei voi laajentaa oikaisuvaatimuksessa esitettyä vaatimusta, vaan viranomainen on sidottu esitettyyn vaatimukseen. Siksi vaatimuksen muotoilussa on oltava erityisen tarkkana.
Oikaisuvaatimuksen yhteydessä voi myös vaatia maksettavaksi määrättyjen verojen osalta täytäntöönpanon kieltoa, jolloin Verohallinto keskeyttää verojen perinnän oikaisuvaatimuksen käsittelyn ajaksi. Ilman oikaisuvaatimusta täytäntöönpanon keskeytystä ei voi vaatia.
Oikaisuvaatimuksen ja verovalituksen eteneminen
Jos oikaisuvaatimus hyväksytään sellaisenaan, Verohallinto ratkaisee asian ilman lautakuntakäsittelyä. Muissa tilanteissa oikaisuvaatimus etenee verotuksen oikaisulautakunnan käsittelyyn ja tarvittaessa verovalituksena hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.
Verotuksen oikaisulautakunta
Verohallinto valmistelee päätösesitykset verotuksen oikaisulautakunnalle ja vastaa asian esittelystä ilman päätösvaltaa.
Oikaisuvaatimuksen menestymistä edistää selkeä, mutta riittävän kattava vaatimus sekä lautakunnan toiminnan tuntemus. On tärkeää, että oikaisuvaatimuksessa on oikealla ja riittävällä tavalla kuvattu verovelvollisen toiminta veroriitaan vaikuttavalla tavalla. Oikaisuvaatimuksessa tulee myös kuvata selkeästi veroriita sekä siihen liittyvä lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö.
Hallinto-oikeus
Verotuksen oikaisuvaatimuksen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Verovuodesta 2017 alkaen valitus hallinto-oikeuteen on tehtävä 60 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista. Tämä määräaika on ehdoton, eikä siihen voi saada pidennystä.
Sisällöllisesti ja muodollisesti verovalitus ei eroa merkittävästi oikaisuvaatimuksesta. Sovellettavien lakien yksityiskohdissa on luonnollisesti eroavaisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon, mutta vaatimuksen sisältö ja vaatimuksen perusteet ovat valituksessa samat kuin oikaisuvaatimuksessa, jos oikaisuvaatimusta ei ole hyväksytty.
Korkein hallinto-oikeus
Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). KHO käsittelee valituksen vain, jos se myöntää valitusluvan. Valitus ja valituslupahakemus tehdään KHO:lle samanaikaisesti. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut tiedon hallinto-oikeuden tekemästä päätöksestä.
Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus voivat periä maksun valituksen käsittelystä. Hallintoasioissa tuomioistuin ei pääsääntöisesti velvoita verovelvollista korvaamaan vastapuolen eli valtion oikeudenkäyntikuluja.
Muutoksenhaku ennakkoratkaisuun
Verohallinto voi antaa ennakkoratkaisun yksilöityyn verotusta koskevaan kysymykseen, jos verovelvollinen on tehnyt kirjallisen hakemuksen. Annettuun ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oikaisulautakunta ei käsittele ennakkoratkaisuja. Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä verovelvollisen kotikunta Verohallinnon päätöstä tehtäessä oli. Ennakkoratkaisua koskeva valitus on tehtävä määräajassa, yleensä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ennakkoratkaisua koskeva asia on käsiteltävä hallinto-oikeudessa kiireellisenä.